keskiviikko 27. lokakuuta 2010

Loistavat kisat Alanyassa - tosin vain treenin kannalta

Selvisin lopulta Alanyan Eurooppa Cupissa 16. sijalle. Ei hyvä sijoitus, mutta positiivinen maku hommasta jäi. Tuli tehtyä älyttömän tärkeä treeni parin viikon kuluttua käytävää Israelin kisaa ajatellen.

Kisan uinti oli täälä kertaa taas huono. En selvinnyt ehjin ajatuksin alun hakkauksesta. Eroa kärkeen 1.50 min.

Pyörällä saimme loistavan paritempovedon aikaiseksi ukrainalaisen Prystaikon kanssa. Omat pyöräjalkani olivat myös selvästi vahvemmat kuin kauden aiemmissa kisoissa. Saavutimme porukkaa ja eroa kärkeen oli parhaimmillaan alle 1.30 min. Vikalla 6 km kiekalla jouduin lopettamaan vetojuhdan työt ja venyttämään kipeytynyttä selkääni. Kun kukaan muukaan ei halunnut tehdä hommia, venähti ero kärkeen reiluksi pariksi minuutiksi.

Juoksu oli odotetun kammottavaa taistelua. Sattui. Eroa parhaisiin tuli kympillä reilut pari minuuttia, mutta tällä kertaa se ei vaikuta yhtään paljolle...sain juostua vain neljä 15 minuutin tosi hiljaista lenkkiä ennen kisaa ja siinä olivat kaikki juoksut viimeisten viiden viikona ajalta! Kyllähän se "vähän" näkyi askeleessa. Parasta kuitenkin oli, ettei varvas kipeytynyt touhusta yhtään lisää :)

Kisan jälkeen harrastimme yhden päivän ajan auringonottoa ja vuorikiipeilyä Kirsin kanssa. Seuraavana päivänä kilpailuruljanssi sitten jo jatkuikin viiden kilsan avovesiuinnin merkeissä. Uinti sujui paljon paremmin kuin triathlonkisassa - voitin selvästi pari tyttöä, joille hävisin 1.30 min triathlonissa eikä eroa parhaisiinkaan tullut kuin alle 2 min. Oli kyllä hullun kivan rankkaa touhua vetäistä viisi kilsaa keskellä aaltoista merta!

Kisaan valmistautumista ja kisan aikaisia tunnelmia pääsee seurailemaan alkutalvesta Nelosen Matkaoppaat -ohjelmasta. Luvassa ei taida olla kaunista katsottavaa, mutta vauhtia ja vaarallisia tilanteita kyllä piisaa ;)

lauantai 23. lokakuuta 2010

Kisapäivä huomenna!

Päätin siis tulla Turkkiin. Ja ainakin toistaiseksi oon tosi iloinen siitä. Keli on ihanan lämmin ja meressäkin tarkenee pulikoida niin pitkään kuin huvittaa. Myös kisajärjestelyt vaikuttavat toimivan. Ja mikä tärkeintä, juoksin eilen ekan kerran täysin kivutta varpaan kanssa eli huomenna on mahkuja juosta koko kymppi.

Saavuimme tänne Alanyaan torstain ja perjantain välisenä yönä. Eilinen päivä kului Matkaoppaat -ohjelman kuvauksissa, joten todistusmateriaalia reissusta on luvassa koko Suomen kansalle! Tänään aamusta kävimme sitten Panun kanssa ilman kameroita pyöräilemässä ja rekisteröitymässä ja nyt iltapäivästä edessä on pieni juoksu ja uinti sekä kisabriefing.

On selvä, että huomisessa kisassa en tule pääsemään helpolla. Mukana on nelisenkymmentä naista, joista kymmenkunta on ollut kärkipäässä tän vuoden maailmancupeissa. Eli vauhtia on luvassa. Pitää pyrkiä tekemään superhyvä uinti ja pyörittämään pyörää normaalin vahvasti. Juoksu on sitten vaan taisteltava läpi. Katsotaan mihin riittää. Peukut pystyyn!

sunnuntai 17. lokakuuta 2010

Turkkiin kisailemaan, lomailemaan vai ei ollenkaan?

Viime viikkoina oon käynyt aikamoista henkistä taistoa. Ei oo ollut kivaa. Jälleen kerran kauden kovin kunto jäi rakentamatta ja pääkisa piti jättää väliin. Harmittaa "hiukan".

Eka viikko iskun jälkeen lääkärikin oli positiivisesti yllättynyt siitä, kuinka hyvin varvas oli lähtenyt paranemaan. Tämän jälkeen paraneminen kävi piinallisen hitaaksi. Vaikka kuin söin D-vitamiinia ja kalsiumia ja varoin rasittamasta koipea liikaa, ei murtuma tuntunut luutuvan. Viikko sitten kävelystäkään ei vielä tullut mitään, joten Etelä-Korean maailmancup oli pakko jättää väliin. Ei helppo päätös. Just tota kisaa olin odottanut koko kauden.

Nyt varvas on onneksi jo aika hyvä. Tänään juoksin ekaa kertaa 10 min eikä kipua juuri tuntunut. Aika käy silti vähiin. Jo viikon päästä olisi kova eurooppacupin kisa Turkissa. Täytyy pari päivää tunnustella, kannattaako reissuun lähteä. Mitään riskejä paranemisen suhteen emme ota.

Toivotaan kuitenkin, että juoksut eivät kipeytä jalkaa ja pääsen kisaan. Saisin ainakin tärkeää kisarutiinia ja hyvän treenin kauden vikaa kisaa ajatellen. Uintia ja pyörää olen pystynyt tekemään viime viikot kohtuullisesti, joten siltä osin kisaaminen voisi onnistua ok. Juoksu on tietty asia erikseen. Laskin just harjoituspäiväkirjat ja viimeisen 12 kuukauden kauden sisään juoksutunteja tuli vain kuutisenkymmentä. Ja vikat neljä viikkoa nollajuoksulla. Mutta ehkä se kipityskin taas sujuisi pelkillä lahjoilla ja suomalaisella sisulla...

Turkkia puoltaa kovasti myös se, että täältä syyskoleudesta olisi kiva päästä aurinkoon ;) Katsotaan miten reissuun lähdön kanssa käy, palaan asiaan muutaman päivän päästä!