Hola!

Takana on yksi urheilu-urani parhaista leireistä. Vietimme pari viikkoa tutussa Gran Kanarian Maspalomaksessa. Paikka on kyllä mun lemppari leirikohde! Pyöräreitit ovat aivan huippuja. Juoksuun löytyy kivoja pikkuteitä, lähinnä tosin asfalttia, sekä legendaarinen puisto, jossa on hyvä vetää vetoja reilun kilsan mittaisella hiekkatielenkillä. Uinti onnistuu niin altaassa (25 m hyvä ulkoallas) kuin avovedessä.

Päivitiinkin jo joitain yksittäisiä treenejä mun urheilija-Facebookiin, mutta tässä vielä yhteenveto leirin parhaista paloista. 

Parin viikon aikana tuli ajettua kolme pitkää lenkkiä (5.30-6 h). Nämä lenkit sujuivat pääosin mainiosti, mutta tokalla lenkillä oli nihkeät koivet ja meno oli pikkutuskaa puolimatkan paikkeilla. Onneksi tuttu Ayacatan kuppila pelasti jälleen kerran - jädeä ja kahvi naamariin ja loppumatka oli taas riemukas! Vika pitkis oli puolestaan vähän yllärishokki, kun olin varautunut rentoon retkeilyyn ja lopulta ajoimmekin saaren kovimman nousun, jota ei kovin löysästi ylös kavuta... Kokonaisnousuakin tuolle "retki"lenkille kertyi reilut kolme tonnia. No, hauskaahan se oli!

Pitkien pyöräilyiden lisäksi tein kolme pitkää juoksua (1.40-1.50 h). Nämä kaikki olivat aamutreenejä, sillä olemme todenneet, että niin juoksun taloudellisuuden kuin vammariskin ehkäisemisen kannalta pitkät juoksut on parempi tehdä tuoreilla jaloilla eikä pyöräilyn uuvuttamilla. Lenkit lähtivät ihan hissusta ja lopussa juoksin about aerobisella kynnyksellä. Jalat jaksoivat nämä lenkit ihan uskomattoman hyvin ja olin ihan ikionnellinen, kun sain kirmailla aurinkoisissa aamuissa pelkässä topissa. Niin ja olihan leirillä myös yksi juoksuvetotreeni, jossa kirmasin 1-2 km pätkiä vk-alueella.

Hotellissamme oli kaksi allasta: toinen kätevästi ihan jäätävä "kylmäallas" ja toinen sellainen, että tein siinä jopa lyhyitä iltatreenejä.

Tärkeitä leirin pääharjoituksia olivat myös kolme triathlonyhdistelmää. Onhan se aina triathlonistin juhlapäivä, kun pääsee vetämään kaikki kolme lajia peräkkäin. Triathlontreeneissä teimme about tunnin nousevatehoisen uinnin, 1-2 h pyörää pk2-vk -teholla (kaikissa treeneissä oli joku pikku vuori) ja 40-60 min juoksua pk2-vk -teholla (juoksustakin iso osa loivaan mäkeen). Myös nämä treenit sujuivat tosi jees ja kontrollipätkiemme perusteella kunto vaikuttaisi paremmalle kuin viime vuonna tähän aikaan, mikä on tietty hyvä homma :) 

Valitettavasti leirin loppuun tuli kuitenkin myös pieni takaisku. Eilen päivällä - onneksi vasta päivän päätreenien jälkeen - mulle iski kurja ruokamyrkytys. Viimeiset 24 tuntia oonkin sit lähinnä maannut sängyssä. Nyt olo on kuitenkin jo suht hyvä ja mietin, että uskaltaisinkohan syödä vähän tomaattikeittoa... 

Harmittaa toki, että tästä päivästä tuli sairaspäivä, mutta eipä se oikeasti mitään haittaa. Huomenna matkaamme koti-Suomeen ja meillä on vaikka millä mitalla pläänejä, millaisilla talvitreeneillä nostamme kuntoa helmikuun aikana :) 

Oon muuten telkkarissa Urheiluiltapäivä -lähetyksessä sunnuntaina klo 17.30-19, joten sieltä kuulet varmaan lisää mun ensi kesän suunnitelmista ja näet, minkälaisen treenin teemme tulevana lauantaina :)

Tautitaistelu, Tallinna ja vihdoin leireilemään

Huomenna lennämme Kanarian lämpöön. Luvassa on 15 vuorokautta tiukkaa treeniä vanhassa tutussa Maspalomaksessa!

JEE, kohta pääsen taas juoksemaan aamulenkkejä rantabulevardille!

Odottaakohan Pablo tätä enemmän kuin tuota juoksua ;)?

Viimeiset pari viikkoa Suomessa ovat sujuneet vähän vaihtelevasti. Kokonaisuutena treeniputki on säilynyt loistavana, mutta viime viikolla tuli myös pientä takapakkia, kun meinasin jäädä kuuluisan (lähes) kaikki kaatavan flunssan kouriin. Onneksi kuitenkin muutama lepo- / superlöysä päivä riitti, eikä tauti päässyt jylläämään kunnolla. Kokonaisuutena viikosta tuli kevyt myös sen vuoksi, että mulla oli lauantaina IHAN TÄYSIN URHEILUTON PÄIVÄ, kun olin Kirsin ja Jurin kanssa Tallinnassa. Oli kivaa ja ylläri ylläri, lepäily teki hyvää paitsi päälle, myös kropalle ;)

Muuten treeneihin on kuulunut edelleen paljon lihaskuntoa, uintia, sisäpyörää ja juoksua (valitettavasti tätäkin nyt aika paljon matolla). Sisätreeneistä tulee kyllä aina tosi laadukkaita, mutta hiukan tylsähköjähän ne pidemmän päälle alkavat olla.

Yksi versio askelkävelyistä jälleen kerran menossa... muistaakseni tällä kertaa oli ideana pitää selän linja hallinnassa ja nostella tuon etummaisen jalan kantapäätä. Keskittyminen näyttäisi ainakin olevan kohdillaan :)

Onneksi kuitenkin on ollut myös hiihtotreenejä. Hassu juttu, mutta mun mielestä hiihto ei oikein edes tunnu "oikealta harjoittelulta", kun se on niiiiiiin hauskaa. Oon ihan tietoisesti halunnutkin pitää hiihdon sellaisena tehokkaasti kuntoa nostavana hupiliikuntana, jossa voi vaan nauttia eikä tarvii miettiä edes tekniikkaa koko ajan (toki tekniikan pitää perustaltaan olla siinä kunnossa, että treenit ajavat asiansa eivätkä saa mun lihastasapainoa ihan venkuralle). Ladulla huiskiminen on ihan parasta pään tyhjennystä. Justiin tänään olin erilaisten kiireiden takia pikkusen stressaantunut, mutta kun olin suksinut muutaman kilsan, oikein tunsi kuinka kaikki stressihormonit hävisivät kropasta. Ja hiihdon jälkeen oli hymy korvissa :)

Ihan näin hienoja ladut eivät täällä pk-seudulla vielä valitettavasti ole. Kuva on muutaman vuoden takaa Lapista ja muistaakseni tuo sinipukuinen on mun äiti :)